Neuvonta

1.   Hammas, jonka juurikanavaa hoidetaan, voi muuttua aristavaksi: se johtuu juurikanavaan laitetusta lääkkeestä tai juurikanavan puhdistamisesta mekaanisella välineellä. Jos kipu tai tulehdus on voimakas, ottaakaa yhteyttä perhelääkäriin.
2.   Juurihoidon välivaiheissa lääkäri laittaa hampaaseen väliaikaisen paikan. Emme suosittele ruokailua seuraavan parin tunnin aikana, koska väliaikainen paikka on pehmeä ja voi irrota hampaasta ruoan mukaan.
3.   Seuraakaa tarkoin lääkärin laatimaa hoitosuunnitelmaa.
4.   Vaikka hammas on puututettu, siihen on laitettu väliaikainen paikka ja sitä ei särje, täytyy joka vuoden kuluttua käydä tarkastuksessa ja teettää röntgenkuva.
5.   On aika normaalia, että jonkun vanhan pesäkkeen avaaminen aiheuttaa juurikanavan tulehduksen pahenemista.
6.   Väliaikaisella paikalla korjattu hammas on heikko – välttääkää kovien ruokien pureskelua, koska hampaan reuna voi murtua.

1.   Ienhoidon jälkeen hammaskaulat ja ikenet voivat olla arat. Sinä aikana tulisi välttää kylmiä tai kuumia ruokia ja juomia.
2.   Seura lääkärin laatimaa suuhygenian suunnitelmaa: puhdista hammasvälit hammaslangalla tai hammasväliharjalla.
3.   Huuhtele haavaa hammasten pesun jälkeen noin kahden viikon aikana kloorheksidiinin liuoksella kaksi kertaa päivässä noin 1 minuutin ajan.
4.   Liuos voi aiheuttaa hammasten tummumista, mutta se ei ole pysyvä ja on helppo poistaa hoidon jälkeen. Jos suussa poltaa tai ikenet ovat helliä, voi liuosta            laimentaa vedellä ja kysyä lisäneuvoja hammaslääkäriltä.

1.   Jos käytätte hammaskruunuja tai siltaproteesia täytyy kiinnittää erikoista huomiota suuhygeniaan. Hampaita harjataan pehmeällä hammasharjalla. Pidä harjaa kevyesti sormien välissä kuten kynää.
2.   Pidä hammasharjaa 45 asteen kulmassa hammasriviin nähden, niin että hampaat puhdistuvat myös ienrajan alta. Harja hampaita pyörein liikkein.
3.   Hammasharja ei ulotu puhdistamaan hammasvälejä ja siitä syystä on on pakko käyttää apuvälineitä – hammaslankaa. Tehkää hammaslangasta lenkki etusormien väliin tai käyttäkää hammaslangan viejää.Kuljettakaa lankaa lyhyeillä ylös-alas liikkeilla hampaan pintaa pitkin ientaskun pohjaan ja takaisin noin kolme tai neljä kertaa.
4.   Siltaproteesin puhdistamista varten kuljettakaa lanka erikoisneulan avulla proteesin alta läpi – noin puhdistuvat myös välilinkit.
5.   Suurempien hammasvälien ja siltaproteesin välilinkkijen puhdistukseen voi käyttää pientä pulloharjaa muistuttavaa hammasväliharjaa eli sooloharjaa.

1.   On normaalia, että lyhyen ajan voi hammas olla arka kylmälle. Tämä oire on tavallista ja poistuu parin päivän tai parin viikon kuluttua.
2.   Jos hammas alkaa olla arka myös kuumalle, täytyy neuvotella hammaslääkärin kanssa, koska kysymyksessä voi olla hampaan hermon vaurioituminen.
3.   Jos hammasta aristaa purressa, on kysymyksessä tavallisesti epätasainen tai liian korkea paikka (täyte), jota hammaslääkäri voi hioa sileäksi.
4.   Jos paikka on karkea tai hammaslanka juutuu sekä purkautuu, kerro siitä hammaslääkärille ja pyydä hioa paikka sileäksi. Karkeat alueet keräävät plakkia ja aiheuttavat uusia reikiä.

1.   Puututuksen vaikutuksen väistyessä voi haavassa esiintyä parin päivän aikana kipua. Kivun lieventämiseen voi käyttää apteekissa myytäviä ibuprofeenia sisältäviä kipulääkkeitä.
2.   Turvotuksen syntymisen estämiseen käytetään leikkauksen jälkeen parikymmentä minuuttia kerrallaan kylmäpussia.
3.   Haavaan ei saa missään tapauksesssa laittaa haudetta (kamomilla-, vodkahaude yms).
4. Leikkauksen jälkeen voi olla heikko olo. Parin päivän ajan tulisi välttää raskasta fyysistä rasitusta ja kuntoilua.
5. Jos haavalle on laitettu steriili sideharsotaitos, ei suositella ruokailua noin parin tunnin aikana. Pari päivää kannattaa syödä pehmeitä ja viileitä ruokia. Hampaita harjatessa ole varovainen – sideharsotaitos voi helposti rikkoutua. Älä käytä sähköhammasharjaa!
6.   Seura lääkärin neuvoja ja hoitosuunnitelmaa sekä käytä hänen suosittelemia lääkkeitä.
7. Huuhtele haavaa kahden viikon aikana kloorheksidiini liuoksella kaksi kertaa päivässä noin 1 minuutin ajan. Huuhtele puoli tuntia hampaiden pesun jälkeen.    Haavaa voi huudella maksimi kahden viikon aikana, jos lääkäri ei suosittelee toisin.
8.  Liuos voi aiheuttaa hammasten tummumista, mutta se ei ole pysyvä ja on helppo poistaa hoidon jälkeen. Jos suussa poltaa tai ikenet ovat helliä, voi liuosta laimentaa vedellä ja kysyä lisäneuvoja hammaslääkäriltä.

1. Alussa voi proteesin käyttö tuntua epämukavalta. Olkaa kärsivällinen ja yrittäkää käyttää proteesia epämukavuudesta huolimatta, koska siten totutte proteesiin mahdollisimman nopeasti.
2. Ensimmäiset kaksi viikkoa ovat vaikeimmat, koska suun täytyy tottua uuteen tilanteeseen. Irrottakaa proteesi sinä aikana vain puhdistusta varten ja sitä tulisi käyttää alussa myös öisin. Myöhemmin tulee proteesi ehdottomasti ottaa suusta pois yöksi.
3. Silloin kuin proteesi ei ole suussa, se tulee laittaa kosteaan paperiin käärittynä sille tarkoitettuun rasiaan, muuten proteesin materiaali kuivuu ja muuttuu hauraaksi. Proteesi voi myös muuttaa muotoaan ja tuntua suussa sopimattomalta.
4. Proteesi tulee puhdistaa huolellisesti kaksi kertaa päivässä. Proteesi pestään juoksevalla vedellä käyttäen siihen tarkoitettuja erikoisaineita (veteen liukenevat tabletit), jotka desinfioivat proteesin. Voi käyttää myös pehmeää erikoisharjaa. Erityisen huolellisesti tulee puhdistaa suun limakalvoja ja hampaita koskettavat osat.
5. Käyttäessä kokoproteesia tulee välttää pureskelua porahampailla. Ensimmäisinä päivinä syökää ainoastaan pehmeätä ruokaa.
6. Mikäli proteesien käyttö aiheuttaa kipua tai hierontaa, kääntykää lääkäriin.
7. Pyytäkää lääkäriä tarkistamaan proteesien oikeata asentoa puolen vuoden välein.

Yleensä hammassäryn syynä on joko hammaskaries eli ”reikä” hampaassa, hampaan hermon tulehdus, hampaan juurenkärjen tulehdus tai ientulehdus.
Hammaskaries eli ”reikä” hampaassa.

Hammaskaries on tauti, jonka aiheuttavat eräät hampaiden pinnalla kasvavat mikrobit. Mikrobit tuottavat ruoasta saatavasta sokerista happoja, jotka vahingoittavat hammasta.

Mikrobit voidaan saada jo pienenä lapsena, kun ensimmäinen hammas puhkeaa ja siten muodostuu mikrobien kiinnittymistä varten tarvittava pinta. Yleensä tartuttajina ovat omat vanhemmat, jotka puhdistavat lapsen tuttia omassa suussaan, antavat ruokaa samasta lusikasta josta itse syövät tai suutelevat lasta suulle.

Reiän syntymistä varten tarvitaan samanaikaisesti neljä tekijää:
1) hammasta, johon mikrobit voivat kiinnittyä,
2) kariesta aiheuttavia mikrobeja,
3) hiilihydraatteja eli ruokaa, josta mikrobien toiminnan tuloksena syntyy happoja,
4) aikaa, jotta hapot voivat vaikuttaa hammaskiilteeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä useammin henkilö syö ja mitä harvemmin hän puhdistaa hampaita, sitä nopeammin hampaisiin syntyy reikiä.

Hampaan hermon tulehdus.

Hampaan hermon tulehduksen aiheuttaa yleensä hoitamatta jäänyt hammaskaries. Pienestä reiästä tulee ajan mittaan isompi reikä, jonka kautta tulehdusta aiheuttavat mikrobit pääsevät hampaan hermoon asti. Tällainen tulehdus voi olla raju (voimakas kipu) tai muuttua krooniseksi (kipua tuskin tuntuu).

Hampaan juuren kärjen tulehdus.

Mikäli hampaan hermon tulehtuminen ei aiheuta minkäänlaisia oireita ja hammas jää hoitamatta, hampaan hermo kuolee ja mikrobit pääsevät hampaan juuren kärjen kautta hammasta ympäröivään luukudokseen. Sen tuloksena juuren kärkeä ympäröivä luukudos tulehtuu. Myös tällainen tulehdus voi olla joko kivulias tai krooninen.
Mikäli hammasta särkee ja se on lisäksi puru- tai kosketusarka, syynä voi olla voimakas tulehdus juuren kärjessä. Alussa kipu on jatkuva, jomottava ja on selvää, mitä hammasta särkee. Tulehduksen jatkuessa kipu voimistuu ja voi levitä

naapurihampaisiin. Hampaan juuren alueella oleva ien punoittaa ja on turvoksissa. Ikeneen voi syntyä märkäpesäke (abskessi). Oireina voi olla myös huono olo ja kuume.
Krooninen hampaan juuren kärjen tulehdus voi olla oireeton. Tällainen tulehdus ei aiheuta yleensä kipua. Joissakin tapauksissa voi ajoittain syntyä fisteli ikeneen hampaan juuren kärjen alueelle ja se erittää vähän märkää. Jotta tulehduksesta saadaan tarkempaa tietoa, pitää ottaa röntgenkuva. Tulehdus vaatii hoitoa riippumatta siitä särkeekö hammasta vai ei. Erityisen vaarallinen on tällainen pysyvä

tulehduspesäke elimistössä henkilöille, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia tai tekonivel. Sen vuoksi heidän pitää käydä säännöllisesti hammaslääkärin tarkastuksessa.
Joskus voi kipua aiheuttaa muun muassa ientulehdus, jonka syntyminen on suorassa yhteydessä suuhygieniaan. Hammasplakissa olevat mikrobit voivat aiheuttaa tulehdusta, punoitusta, verenvuotoa, kirvelyä ja kipua.